Sairauspoissaolot aiheuttavat merkittäviä kustannuksia niin työnantajalle kuin koko yhteiskunnalle. Sairauspoissaolopäiviä on vähennettävissä, kun työntekijöillä on optimaaliset työskentelyvälineet ja kalusteet, jotka tukevat työntekijän kokonaisvaltaista ergonomiaa. Satsaamalla yrityksen tärkeimpään pääomaan eli työntekijöihin on kannattavaa monestakin syystä.

Laskuri on suuntaa antava ja pohjautuu valtakunnallisiin tietoihin.
Laskurissa on otettu huomioon palkkakustannukset, välilliset kustannukset ja työn sivukulut. Palkkakustannus on laskettu ennen sairauspoissaoloaikaa olevan verottoman palkan mukaan/työpäivä. Välillisiä kustannuksia ovat esimerkiksi sijaisten palkkaaminen, ylityökustannukset, tuottavuuden lasku ja ylimääräinen hallinnointityö poissaoloihin liittyen. Nämä voivat vaihdella yrityskohtaisesti ja riippuen myös työntekijän roolista. Työn sivukulut ovat työnantajan lakisääteisiä maksuja myös työntekijän sairauspoissaoloaikana normaalipalkan lisäksi. Näitä maksuja ovat mm. työttömyys-, sairaus-, työeläkemaksut, työtapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut, työterveyshuolto, lomaraha, koulutukset.

Kelan on tilastoinut vuonna 2019 tuki- ja liikuntaelinsairauksista alkaneita sairauspäivärahakausia 83 755 kappaletta. Niiden kesto oli keskimäärin 50 päivää eli yhteensä 4 187 750 päivää ja noin 14 000 henkilötyövuoden edestä vuosittain (Suomen Tule ry. 2021). Jos sairauspäivän hintana käytetään yleistä EK:n (Elinkeinoelämän Keskusliiton) 350 € kustannusta työnantajalle per sairauspäivä, vuonna 2019 Kelan tilastoimista sairauspäivistä koitui työnantajille lähes puolentoista miljardin euron (1 465 712 500 €) kulut. (Sari Hautaviita 2021)